osa 1.
Ravinto
Tällä hetkellä painan noin 87kg.
Puolivuotta sitten painoin noin 110kg ja sen takia aina silloin tällöin (lue joka päivä) tuli kotona valitettua kuinka iso maha on, '' oon kauhea läski'' ja mitä kaikkea muuta haukuttavaa sitä itsestään keksi. Harrastin silloinkin karatea ja olin juuri vaihtanut tyylisuuntaa. Liikkuminen treeneissä tuntui aika raskaalta, eikä isot peilit parantaneet itsetuntoa.
Tuli puheeksi Jennyn kanssa, että hänen työkaveri oli pudottanut hirveästi painoa yhden dieetin avulla. Dieetti sanana herättää aina ennakkoluuloja ja kaiken lisäksi tästä dieetistä joutuisi maksamaan; ei paljoa, mutta maksoi kuitenkin. Päätin sitten lähteä kokeilemaan. Dieetin sivuilta tuli laskurit aloituspäivään ja erittäin paljon tietoa miten se toimii. Jenny onneksi katsoi aikalailla kaiken minulle valmiiksi ja minun ei tarvinnut tehdä muuta kuin seurata dieetin ohjeita.
Kun on töissä ravintola-alalla syöminen ei aina ole niin terveellistä tai edes säännöllistä.
Iltavuoroon mennessä en välttämättä syönyt mitään ennen töihin pääsyä. Töissä, kun tuli sitten putsattua lounaspöytä niin siinä tuli myös putsattua välillä myös aika paljon ruokaa omaan mahaansakin. Päivällispöytä oli vielä pahempi (ja on vieläkin), sillä se sisälsi ns. parempi ruokia. Juustojakin saattoi mennä melkein kokonainen aurajuustopala ja sen lisäksi kaikkea muuta mitä siinä tuli napsittua. Iltavuorosta päästyä saattoi kotona mennä kalja tai kaksi - Ei siis ollut ihme, että paino pysyi korkealla.
Kun sitten viimein dieetti alkoi, alkoi myös aamupalan syönti. Rahkaa... Rahkaa syötiin kolme kertaa päivässä, eikä mitään makeutusainetta saanut käyttää, jos sokeritonta mehukeittoa ei laskettu.
Alkuun se tökki, mutta pikkuhiljaa siihen alkoi tottua. Salipäivinä joutui syödä melkein puoli litraa puuroa.. En syö puuroa vieläkään, korvaan sen usein Real-leivällä. Ruokailuajat tasaantuivat, syödä piti aikaisintaan kahden puolentunnin ja viimeistään neljän tunnin välein ja viisi kertaa päivässä. Välillä tuntui siltä, että jos ei koko ajan syönyt niin sitten teki ruokaa. Annokset ei ollut omasta mielestäni todellakaan mitenkään pieniä, päinvastoin, mutta ei niistä täyteen tullut. Eikä kai joka ruualla kuulu tullakaan. Hiilihydraatit jäi kokonaan pois, eli en syönyt perunaa, riisiä, pastaa tahi leipää. Välillä olisin voinut tappaa yhdestä perunasta. Tarkoituksena oli viedä keho ketoosiin, missä keho käyttää ''bensana'' kehon omia rasvavarastoja, koska hiilihydraatteja sai niin vähän. Ketoosi on ihmiselle historiasta tuttu, luonnollinen tila; sitä esiintyi paljon, kun ruokaa ei ollut saatavilla riittävästi. Laihdutuksessa tämä on erittäin tehokas, mutta ei sovi elämäntavaksi.
Yleensä päivän aikana söin aamiaiseksi rahkaa, marjoja ja mehukeittoa. Aamupalan kanssa meni myös kaksi rasvanpolttoa auttavaa pilleriä, yksi pilleri monivitamiineja ja yksi pilleri omega3:sia. Riippuen päivästä söin seuraavaksi välipalan tai lounaan. Välipala oli lähes tulkoon samanlainen kuin aamiainen, mutta siinä syötiin myös pähkinöitä, jotta saisi jostain hyviä rasvoja. Rasvat on siitä erikoisia, että ne vaativat rasvaa palaakseen. Lounaalla usein söin salaattia, lihaa ja ruokalusikallisen raejuustoa. Jälkiruuaksi oli sinkkipilleri, magnesiumpilleri ja omega3. Sinkki tai magnesium ei olleet pakollisia, mutta sinkki lisää ''mieskuntoa'' eli auttaa testosteronin valmistamisessa ja magnesium taas ehkäisee lihaskramppeja. Päivällinen oli aluksi samanlainen kuin lounas, mutta alkuun sen yhteydessä syötiin myös hedelmää. Loppua kohti hedelmä poistui ja kasvisten määrä ruuassa väheni.
Onneksi joku on keksinyt maustetut rasvattomat rahkat (iskit, skyrit ym.), koska muuten iltapalat olisi ollut samanlaisia kuin aamupala ja välipala.
Pidemmälle dieettiä mentäessä siihen alkoi tottumaan ja mukana oli myös lista, millä pystyi korvata tuotteita; esimerkiksi maitorahkan tilalle voi ottaa kalkkunaleikettä ja 7% Polaria, sekä puuron pystyi korvaamaan sillä aikaisemmin mainitulla Realilla.
Kolme viikkoa takana ja tankkauspäivä. Nyt sai syödä.. Enkä edes jaksanut syödä kaikkea. Tankkauspäivän tarkoituksena on työntää niin paljon nopeita hiilareita kehoon kuin mahdollista, että kroppa saisi ylikuormituspiikin ja joutuisi yhtäkkiä nopeuttamaan aineenvaihduntaa kauheasti. Eli teoriassa, jos söisi kaksi kiloa ruokaa tankkauspäivänä niin olisi tarkoituksena, että viikon sisällä lähtisi ainakin neljä. Tankkauspäivä auttoi myös henkisesti, koska töissä joutui katsoa kaiken maailman herkkuja itku silmässä, kun niitä ei enää voinutkaan syödä. Tankkauksessa syötiin kuusi kertaa päivän aikana ja aamupalaksi oli melkein kokonainen patonki ja puoli litraa puuroa, sekä desin verran hilloa. Ensimmäinen välipala oli purkillinen raejuustoa, purkillinen ananasmurskaa ja vaaleaa leipää.
Lounaalla sai syödä hiilareita, joten söin noin 10 perunaa, lihaa, salaattia ja ruisleipää. Päivällinen ja toinen välipala meni aikalailla samalla kaavalla. Kuitenkaan ei saisi olla täysi olo seuraavaa ateriaa aloittaessa. Mäkkiruoka olisi täydellistä tankkaussafkaa, jos siinä ei olisi niin paljoa rasvaa; johan sitä puhutaan, että mäkkäriruokaa syötyään tarvitsee vain röyhtäistä niin on maha taas tyhjä.
iIltapalaksi oli melkein puoli litraa kevytjäätelöä ja pari desilitraa hilloa.
Ainut huono puolihan tuossa oli se, että seuraavat päivät tankkauksen jälkeen oli aika kova nälkä.
Tämä on ensimmäinen kirjoitus kolmeosaisesta Matka-kirjoituksista, joissa käsittelen matkaani siitä mitä olin, siihen missä olen nykyään. Toivottavasti tästä oli jotain hyötyä, ja jos ei ollut, niin toivottavasti oli edes mukava lukea :)
- Mikko
Kuvat: Google
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti